Kävimme Samppalinnan kesäteatterissa eilen illalla ja kas kummaa - aamupäivän sade vaihtui kuin tilauksesta lämpimään, aurinkoiseen säähän. Tänä vuonna tarjolla oli Matti ja Teppo - the Turku brothers.
Samppiksen kesäteatteri on instituutio. Siellä on käytävä, vaikka ei esitys etukäteen kovin suuria viboja herättäisikään.
Samppalinnan kesäteatterissa puolet tunnelmasta tulee miljööstä. On ihanaa mennä teatteriin jo hyvissä ajoin, nojailla kahvilan pyöreään pöytään, kuunnella sisään tulevan teatteriyleisön hyväntuulista jutustelua ja katsella näkyykö tuttuja.
Ympäriltä kuuluu ääniä. Paavo Nurmi-stadionilla on samaan aikaan menossa urheilukisat ja kuulutukset kantautuivat teatterille. Itäisellä Rantakadulla menee hälytysajoneuvo. s/s UkkoPekka töräyttää sumutorvea lähtiessään. Jos jonkinlaista ääntä, joka ei kuitenkaan häiritse vaan kuuluu asiaan. Teatterin ympäröivä vihreä lehvästö antaa intiimin tunnelman.
Väliajalla pitää myös ehdottomasti jonottaa pufffettiin. Jonon eteneminen kestää ja kestää. Mamma ja pappa edessä pohtivat, pitäisikö kahvin kanssa ottaa viineri vai sittenkin korvapuusti. Lopulta pääsen kassalle ja ostan karkkipussin. Pussi näyttää mukavan pieneltä ja houkuttelevalta. Pussin tekstejä tutkiessani huomaan, että karkithan on valmistanut Littoisten oma karkkitehdas Karkkimaailma Oy! Päätän käydä tehtaanmyymälässä pienellä visiitillä myöhemmin.
Noh, itse showsta voi olla montaa mieltä. Itse annoin esitykselle kasin ja ukkoni kympin. Sami Hintsanen ja Petja Lähde Mattina ja Teppona, Ismo Kallio isänä ja Inga Sulin äitinä olivat ihan ookoo. Tanssiesitykset olivat vauhdikkaita, osa vitseistä nauratti, äidin jäähyväislaulu sai kyyneliin ja orkesteri pani parastaan.
Taisin innostua enemmänkin tuosta Samppalinnan miljööstä ja vanhan tuulimyllyn tuomasta tunnelmasta.
Mutta siis ei ihan huonokaan esitys - sitähän sä kysyit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti